?Suomeen on syntymässä työtä tekevien köyhien luokka Yhdysvaltain ja Viron malliin.?
Olisiko Saramolla tarjolla niitä ?faktoja? tähän? Yhdysvalloissa 2.6% koko vuoden kokoaikatyössä työskentelevistä henkilöistä alittaa virallisen köyhyysrajan.
lähde: http://www.census.gov/hhes/www?/2_000.htm

Suomessa taas 3,7% kotitalouksista, joissa kaikki työikäiset olivat töissä, alitti 60% ekvivalentista mediaani tulosta.
lähde: http://www.stat.fi/til/tjt/200?04_fi.html

?Todellisuudessa jokaisen laman jälkeen työttömyys on jäänyt entistä korkeammalle asteelle.?
Ainakaan esim. USA:n kohdalla tämä ei pidä paikkaansa niin kuin tästä graafista voi nähdä: http://i.qtau.com/usa-unemployment-rate.png

Tietenkin on mahdollista, että tarkoitat tuolla ainoastaan Suomea. Ongelma vaan on se, että Suomessahan on keskimääräistä ?jäykemmät? ja säädellymmät työmarkkinat kuin muissa länsimaissa.

Egonomisti: Työttömyys on noussut tasaisesti koko teollistuneessa maailmassa, niin Yhdysvalloissa, Euroopassa, Suomessa kuin Japanissakin siitä asti kun maailmantalouden sääntely purettiin 60/70 -luvun taitteessa.

Laittamasi kuvaaja näyttää hyvin suuntaa, tosin yhä useampi jää ilmoittautumatta työttömäksi, ja siksi todellisuus on karumpi. Jostain syystä laittamasi kuvaaja katkeaa myös juuri ennen nykyistä ennätyksellistä massatyöttömyyttä. Tilanne näyttää siis surkeammalta kuin koskaan ennen, etenkin kun koko Yhdysvaltain talous, niin valtio, yritykset kuin yksityisetkin ovat velkaantuneempia kuin koskaan.

Epävarmuudessa, "prekariaatilla", on juuri tuo ongelma, useille on täysin mahdotonta saada kasaan täysi työaika, kun työt ovat silppua ja pätkää.

Vuonna 2006 Yhdysvalloissa oli 7,8 miljoonaa työtä tekevää köyhää (esim. Ilpo Airion tutkimus). Moni joutuu lisäksi tekemään useampaa työtä saadakseen inhimillisen toimeentulon. Lisäksi valtio ei takaa peruspalveluita kuten meillä.

Kyllä työttömyys on suurempaa kuin ns. "talouskasvun kultaisella aikakaudella", mutta väittämäsi oli että jokaisen laman jälkeen työttymyys on jäänyt lamaa edeltävälää tasoa korkeammaksi. Kuten graafista (oli ensimmäinen tulos hakusanoilla: unemployment+usa googlen kuvahausta. Joten en jättänyt nykäyistä lamaa tarkoituksella pois) näkyy esim. öljykriisin jälkeen työttymys vajosi lamaa edeltävää pienemmällä tasolle. Joten kai myönnät väitteesi olevan virheellinen?

Kysyn mielenkiinnosta minkä tapahtumien vuoksi sijoitat sääntelyn purkamisen 60/70 luvun taitteeseen?

Tuo Airion luku, joka itseasiassa on samasta lähteestä kuin minun 2,6%, pitää sisällään kaikki yli 6 kuukautta vuoden aikana työskenneelleet. Se tippuu dramaattisesti kun lasketaan mukaan vain koko vuoden työskennelleet. Varmasti sinulla löytyy mutua parempaan tietoa tuohon "Moni joutuu lisäksi tekemään useampaa työtä saadakseen inhimillisen toimeentulon." väittämään.

Väite oli täysin oikea. Yhdysvalloissa työttömyys on sahannut enemmän kuin Euroopassa ja Japanissa, mutta sielläkin se on kasvanut, rikkoen nyt ennätyksiä. Jos laskee teollisuusmaiden keskiarvon, asia on päivän selvä.

Maailmantaloutta säädeltiin ns. "Bretton Woods" -järjestelmällä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Bretton_Woodsin_j%C3%A4rjestelm%C3%A4

En ehdi nyt kokoustauolla etsimään tutkimuksia sinulle. Kun kävin tutustumassa Yhdysvaltojen järjestelmiin New Yorkissa ja Washingtonissa, meille kerrottiin kuinka Yhdysvalloissa on tavallista joutua tekemään useita töitä pienten palkkojen takia.

Itseasiassa oecd maiden työttymyys prosentissa on ollut laskeva trendi 1980-luvun alusta lähtien. Tämän voi tarkastaa oecd:n netti sivuilta löytyvästä tietokannasta.

Ei pidä paikkaansa. Rakennetyöttömyys on kasvanut vuosikymmenestä toiseen vaikka työllisyysaste on jonkin verran noussut mm. Suomessa (ennen nykyistä romahdusta).

Pienenä vinkkinä ekonomistille; USA:ssa köyhyyttä mitataan absoluuttisessa mittakaavassa, mikä tarkoittaa sitä, että on tiukat rätingit siitä, paljonko ihminen tarvitsee kaloreita päivässä ja paljonko sellaisen arvioidaan maksavan jne. Pohjoismaissa köyhyys määritellään suhteellisena, eli poikkeamana myyttisestä keskitulosta. Näin ollen köyhyystilastoja ei pitäisi alkuunkaan verrata toisiinsa. Sinänsä hauska silmänkääntötemppu, pointsit siitä.

Epäilen myös ekonomistin 2.6% lukuja, sillä faktana mainittakoon, että kolmasosa USA:n lapsista elää köyhyysrajan alittavissa kotitalouksissa, mikä tarkoittaa juurikin absoluuttista köyhyyttä, eli lapsilla tekee tiukkaa perusravinnonsaannin, vaatetukset ym. suhteen. Tässä ei ole mitään erikoista, sillä osassa köyhimmistä osavaltioista lapsikuolleisuus on suurempaa kuin Kuubassa. Eräs tuttava muutti syksyllä työttömyyden vaivaamasta Kaliforniasta takaisia ja surullista kerrottavaa riitti; kokonaiset puistot ovat työttömäksi jääneiden valtaamia ja osa perheistä asuu autoissaan. Perusturvasta ei ole tietoakaan ja jonkin tilaston mukaan peräti neljäsosa kansasta olisi joutunut jossain vaiheessa lamaa turvautumaan nk. food stamp -apuun. Kyseessä ovat siis ruokakupongit.

Ekonomisti valehtelee myös työelämän sääntelystä; todellisuudessa missään EU-maassa ei ole yhtä helppoa erottaa työntekijää kuin Suomessa. Syyksi riittävät taloudelliset ja tuotannolliset tekijät. Muistellaanpa hetki Nokian Bochumin tapausta tai Ruotsia, jossa irtisanotulle pitää maksaa useamman kuukauden palkka, minkä seurauksena fuusioitunut Telia-Sonera potkikin ylimääräisen toimihenkilöstönsä pellolle Suomessa. Kukaan ei hyödy yritysten edessä nöyristelystä, ei työntekijä, eikä sen puoleen valtio veroeuroineen.

Jotta ekonomisti ymmärtäisi, mitä köyhyys tarkoittaa USA:n mittakaavassa, suosittelen vilkaisemaan näitä tanskalaisen valokuvaajan ottamia kuvia (http://www.american-pictures.com/gallery/usa/index_rural_indoor.htm). Kuvat eivät ole Soweton slummeista vaan USA:sta ja osa peräti 90-luvulta, reilun 10 vuoden takaa. Mukavia katseluhetkiä.

Anteeksi epätäsmällisyyteni. Tarkoitin oecd maiden kokonais prosenttia(oecd maiden työttömät yhteensä/oecd maiden työikäiset yhteensä), koska väitit että laskiessa teollisuusmaiden keskiarvon asia on päivän selvä. Tietenkin yksittäisissä maissa on eroja ja niin kuin kirjoitut esim. Suomessa trendi on ollut nouseva tuolla ajanjaksolla.

Mikael:
En yrittänyt silmänkääntötemppua; sillä jos olisit lukenut viestini siinä todetaan, että USA:n luvussa on kyseessä "virallisesta köyhyysrajasta" ja Suomen luvussa 60% käytettävissä olevan ekvivalentin mediaanitulon alittamisesta. En myöskään verrannut lukuja eikä tarkoituksenani ollut esittää, että työtätekevien köyhyys olisi pienempää USA:ssa kuin Suomessa. Sitäpaitsi vaikka molemmissa on kyse käytettävissä olevista rahatuloista nämä lasketaan USA:ssa ja Suomessa eri tavalla joten luvut eivät voisi olla siltäkään osin vertailukelpoiset (lisäksi Suomen luvussa on mukana osa-aikatyötä tekevät jne.) Itse vaan miellän "yhteiskunta luokan" hieman suuremmaksi väkijoukoksi. Siksi toin luvut esille.

Tuon epäilemäsi 2,6% löydät vaikkapa seuraavasta taulokosta:
http://www.census.gov/hhes/www/cpstables/032009/rdcall/2_001.htm
Niinkuin varmaan huomaat luku on peräisin U.S. Census Bureau:lta eli meidän tilastokeskusta vastaavalta valtion laitokselta. Ja edelleen toistaen itseäni Saramon mainitsema Airion tutkimus käytti täsmälleen samaa lähdettä sillä erotuksella että siihen lukuun laskettiin kaikki yli 6 kuukautta työskennelleet(ja se oli vuodelta 2006).

Tuosta kolmasosasta lapsista en voi sanoa mitään ennenkuin annat lähteen sille. Selvää kuitenkin on, että ongelma ei ole kokopäivä työn riittämätön palkka vaan lähinnä työttymyys niin kuin kuvailitkin viestissäsi.

Esimerkiksi Heritage think thank pitää yllä Index Of Economic freedom nimistä listaa. Nuihin lukuihin nyt ei kannata suhtautua pilkulleen, mutta antaa hyvän kuvan kuitenkin maitten keskinäisestä järjestyksestä. Labour Market freedom kategoriassa Suomi on 3. vähiten vapaa Euroopan maista. Takana on Portugali ja mainitsemasi Saksa. On aivan järetöntä väittää, että Suomessa irtisanominen olisi helpompaa kuin esimerkiksi Tanskassa. Ja tuo irtisanomisen helppous/vaikeus ei ole ainoa asia mitä katsotaan kun verrataan kuinka vapaita työmarkkinat ovat.

Heritagen ohjeet Suomelle on hyvät:

Julkisen sektorin kulutus alas. Jokainen ryöstetty euro tehottomalle julkiselle sektorille on poissa tuottavasta taloudesta.

Lisäksi työntekijäliitoilla on liikaa valtaa ja työolot ovat joustamattomat.

Amerikassa köyhillä on paremmin kuin keskiverto suomalaisella:

The following are facts about persons defined as "poor" by the Census Bureau, taken from various gov­ernment reports:

* Forty-three percent of all poor households actu­ally own their own homes. The average home owned by persons classified as poor by the Census Bureau is a three-bedroom house with one-and-a-half baths, a garage, and a porch or patio.

* Eighty percent of poor households have air conditioning. By contrast, in 1970, only 36 percent of the entire U.S. population enjoyed air conditioning.

* Only 6 percent of poor households are over­crowded. More than two-thirds have more than two rooms per person.

* The average poor American has more living space than the average individual living in Paris, London, Vienna, Athens, and other cities throughout Europe. (These comparisons are to the average citizens in foreign countries, not to those classified as poor.)

* Nearly three-quarters of poor households own a car; 31 percent own two or more cars.

* Ninety-seven percent of poor households have a color television; over half own two or more color televisions.

* Seventy-eight percent have a VCR or DVD player; 62 percent have cable or satellite TV reception.

* Eighty-nine percent own microwave ovens, more than half have a stereo, and more than a third have an automatic dishwasher.





http://www.heritage.org/research/welfare/bg2064.cfm

Olen käynyt oikein paikan päällä republikaanien propagandatoimistossa Heritagessa, enkä voi sanoa pitäväni heidän todistuksiaan missään arvossa.

Tiedän toki, ettei mikään tutkimus ole täysin puolueetonta, mutta Heritagen ainoa tarkoitus on todistaa bushilainen politiikka oikeaksi, ja sitä saa mitä tilaa. Kun totuus on ristiriidassa tarkoituksenmukaisuuden kanssa, saa totuus väistyä.

Minkä takia et muuten Jussi kommentoi miltään osin egonomistin esittämiä väittämiä? Olisi myös mielestäni kohteliasta esittää sitä tutkimustietoa omien väitteiden perusteeksi, mikäli vastapuolikin niin tekee.

Huomauttaisin, että itse en omaa minkään puolueen jäsen kirjaa, sekä olen äänestänyt useita eri puolueita vaaleissa.

Toinen Jussi:

Kommentoin kaikkiin egonomistin minulle esittämiin väitteisiin aiemmin, en oikein ymmärrä mitä tarkoitat. En myöskään tiedä mikä pointti vaatisi todistamista jollain tutkimuksella?

Tuosta Heritagen listasta tämä osio on mielestäni kyseenalaisin:

"The average poor American has more living space than the average individual living in Paris, London, Vienna, Athens, and other cities throughout Europe. (These comparisons are to the average citizens in foreign countries, not to those classified as poor.)"

Jos lasketaan yhteen Pariisin, Lontoon, Wienin ja Ateenan neliökilometrit niin tulokseksi saadaan murto-osa USA:n pinta-alasta. Tietysti Atlantin takana asutaan väljemmin, kun siellä on enemmän tilaa.

Muidenkin väitteiden todistusvoima on varsin kyseenalainen. Onko ilmastointi muka tasan yhtä hintavaa kuin 70-luvulla? Ovatko nuo autot välttämättömiä asioiden hoitamiseen, ja millaisessa kunnossa ne ovat? (Yhdysvalloissa voisin hyvinkin kuvitella, että perheessä tarvitaan kaksi autoa vain siihen, että molemmat vanhemmat pääsevät töihin - samanlaisia tilanteita löytyy Suomestakin.) Tarvitsivatko talot remonttia, onko velkaa, voiko kodinkoneen tilalle ostaa uuden jos se hajoaa, kuinka helppoa on saada töitä tai korvauksia jos työnantaja menee konkkaan tai muuten vaan irtisanoo? Millaisella osuudella on minkäänlaista sairausvakuutusta?

Niin, ja jos haluaa väittää, että USA:n köyhillä menee paremmin kuin suomalaisilla, niin kannattaisi kaivaa esiin myös vastaavat tilastot Suomen kohdalta. Minun tietääkseni täälläkin valtaosalla ihmisistä on mikrot ja väritv:t.