Kuka laittaisi sikailevat elintarvikepomot kuriin?

Torstai 6.5.2010 klo 17:42 - Jussi Saramo

Kauppojen hyllyt tyhjenevät ruoasta kovaa vauhtia. Monien elämä vaikeutuu, mutta nälkää suomalaiset tuskin tulevat näkemään.

Työntekijät eivät mene lakkoon palkankorotusten puolesta, vaan suojellakseen inhimillisiä työaikoja. Suuryritysten johtama työnantajaliitto haluaa esimerkiksi pakottaa muutenkin vuorotyössä olevia leipomotyöntekijöitä 48 tunnin ja seitsemän päivän viikkotyöajalle.

Vapaa-aika on etenkin perheellisille korvaamatonta, mutta härskiyden huipentumana ”joustoa” vaaditaan ilman ylityökorvauksia!

Elintarviketyöläisillä on kaikki syyt lakkoilla. Taloudellinen taantuma ei ole juurikaan koskenut elintarviketeollisuutta, joka on tehnyt isoja taloudellisia voittoja. Siitä huolimatta suuryritysten työnantajat ovat päättäneet laittaa työläiset polvilleen. Osa pienistä ja keskisuurista yrityksistä on puolustanut työntekijöitä, josta heille pisteet.

Oikeistoherroilla on nyt lähtenyt mopo pahasti käsistä. Syntyy iso lasku, jonka maksavat elintarviketyöläisten lisäksi kaikki suomalaiset. Todennäköisesti operaatio tulee kalliiksi myös yrityksille itselleen. Suomalaisten kehuttu herraonni ei ulotu ainakaan elintarviketeollisuuteen.

Vantaa on elintarviketeollisuuskaupunki ja riitelin asiasta erään kokoomuslaisen kunnallispoliitikon kanssa. Hän väitti että olen kateellinen tehtaanomistajille ja että on vain oikein että he rikastuvat. Eihän siinä mitään ongelmaa olisikaan, jos se ei tapahtuisi jo valmiiksi pienituloisten vuorotyöläisten selkänahasta.

Lopulta paljastui kuka lopulta on kateellinen: ”jousto kuulostaa siltä, mitä ainakin tällaisessa pienessä firmassa kaikki tekee, sen kummemmin kyselemättä”. Suomessa vaikuttaa olevan käynnissä kilpailu kohti pohjaa. Kun jollain alalla on joku asia huonosti, on oikein levittää se muillekin aloille. Tätä he vielä kutsuvat nykyaikaiseksi. Minusta se kuulostaa sata vuotta sitten olleelta isännänvallalta.