Vasemmistoliiton konkreettinen ohjelma asettaa muille paineita

Sunnuntai 9.5.2010 klo 19:40 - Jussi Saramo

Vasemmistoliiton poliittisena sihteerinä olen ollut vastuussa uuden tavoiteohjelman teknisestä kokoamisesta ja kirjoittamisesta. Tammikuussa puoluehallitus hyväksyi ensimmäisen version ”kentälle” lähetettäväksi. Kiersin kymmeniä tilaisuuksia ympäri maata, joissa ohjelman esityksiä ruodittiin kaikista mahdollisista ja mahdottomistakin näkökulmista.

Sähköpostilla kommentteja ja esityksiä tuli satoja. Puoluejohto ja -hallitus käsittelivät ohjelmaa moneen otteeseen. Viime keskiviikkona ohjelma tuli puoluehallituksen osalta valmiiksi ja se lähetettiin puoluekokoukselle hyväksyttäväksi.

Vaasassa ohjelmaa arvioivat aluetieteen professori Hannu Katajamäki, Vaasan yrittäjien toimitusjohtaja Tuula Töyli, Vaasan Sähkön johtaja Hannu Linna, Vaasan yrittäjien puheenjohtaja Pentti Risberg ja Pohjalaisen päätoimittaja Kalle Heiskanen.

Vaikka oman porukan ja työn kehuminen sujuu paremmin fantastiselta kokoomukselta kuin meiltä vasemmistolaisilta, olen niin ylpeä ohjelmastamme, että on pakko hehkuttaa. Yhdelläkään toisella suomalaisella puolueella ei ole näin konkreettista ohjelmaa.

Muiden puolueiden ohjelmat ovat sisällöltään ylimalkaisia ja samankaltaisia. Me uskallamme sanoa tarkkaan kiertelemättä mitä tekisimme, jos saisimme yksin päättää. Vaikka emme kuvittele ainakaan vielä seuraavissa vaaleissa saavamme ehdotonta enemmistöä, on tärkeää näyttää konkreettisesti mitä ajaa. Puolueiden välillä ei enää nähdä eroja, koska puolueet ovat vesittäneet tavoitteensa jo etukäteen ja vallan tavoittelu on korvannut muutoksen tavoittelun.

Ohjelmassa esitetään konkreettiset keinot, joilla rakennetaan ekologisesti kestävä uuden vuosituhannen hyvinvointivaltio. Olemme monissa esityksissä edelläkävijöitä, ja kokonaisuus on tasapainossa.

Tarkoitus on pakottaa muutkin puolueet ottamaan rehellisesti kantaa. Niin kauan kun kokoomuksen annetaan uskotella vastakkainasettelun olevan ohi, ei yhteiskuntaa voida kehittää demokraattisesta näkökulmasta.

Omista esityksistä ei pidä olla mustasukkaisia. Mitä useampi puolue omaksuu meidän esityksiämme, sen varmemmin ne menevät läpi. On upeaa, että esimerkiksi demarit ovat alkaneet kannattaa yleistä rahamarkkinaveroa, se tuo asialle uskottavuutta.

Muutoksen vaatijoita syytetään helposti haihattelusta, kuten meitä tammikuussa vaatiessamme jättipankkien pilkkomista. Kun Barack Obama vaati samaa pari päivää myöhemmin, alettiin Suomessakin uskoa, että toisenlainen pankkijärjestelmä on mahdollinen. Meille ei tosin riitä, että pankkien valtaa karsitaan niiden kokoa pienentämällä, haluamme valtion omistaman kansanpankin, jotta pankkitoiminnasta saadaan yleishyödyllistä ja vakaata, eikä tappioita kaadeta kerta toisensa jälkeen veronmaksajien harteille.

Ohjelmassamme esitetään monia asioita joilla talouden vinoutuneita rakenteita saataisiin korjatuksi. Veroparatiisien sulkemisella tai rahoitusmarkkinaveroilla kansantalouden raamit muuttuisivat nykyistä paremmiksi. Olemme silti laskeneet tavoitteidemme ”hinnat” nykyisten raamien mukaan, jotta kukaan ei voi syyttää meitä katteettomista lupauksista. Esittämämme veromuutoksilla katetaan esittämämme menolisäykset.

Kun vaalikeskustelut alkavat, alkaa Kataiselta ja kumppaneilta tuttu laulu, kuinka työtätekevien köyhyyttä ei voi vähentää puhumattakaan tuensaajista tai kansaneläkkeen saajista, ja kuinka pohjoismaisiin palveluihin ei ole varaa. Siinä vaiheessa on toivottavaa, että muillakin on jotain konkreettista ympäripyöreän lässyttämisen sijaan.